Onko junnujääkiekko jo liiankin kallis harrastus?

Suomessa on oltu aikaisemmin erityisen ylpeitä siitä, että täällä on ainakin näennäisesti pyritty mahdollisuuksien tasa-arvoon. Ilmaisen, laadukkaan koulutuksen on katsottu takaavan sen, että kaikilla suomalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet hankkia itselleen hyvä koulutus riippumatta omasta sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta. Kuitenkin viime aikoina on alettu puhua yhä enemmän mahdollisuuksien epätasa-arvosta, joka liittyy esimerkiksi lasten ja nuorten harrastuksiin. Osa harrastuksista mainitaan tällaisten keskustelujen yhteydessä usein niin kalliiksi, ettei monillakaan perheillä ole niiden harrastamiseen varaa. Jääkiekko on harrastus, joka tulee usein esiin tällaisessa yhteydessä. Onko junnujääkiekko sitten jo liiankin kallis harrastus ja onko vähävaraisen perheen lapselle minkäänlaisia mahdollisuuksia harrastaa jääkiekkoa? Näitä asioita pohditaan tällä sivulla.

Jääkiekko on Suomessa erityisen suosittu laji

Suomi on perinteisesti ollut jääkiekkomaa. Täällä moni nuori haluaa seuraavaksi Jari Kurriksi Jari Kurrin paikalle. Luultavasti jääkiekko on huomattavasti suositumpi valinta kuin emkoripallo televisiossa, mikä ehkä osaltaan selittää sen, että lajin harrastaminen on niin kovin kallista ja että lajin parissa käydään kovaa kilpailua pelipaikoista.

Jääkiekko on kallis harrastus erityisesti kilpaurheilutasolla

Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että jääkiekko on kallis harrastus. Pelkästään lajin suosittu asema ei selitä harrastuksen kalleutta, vaan esimerkiksi jäähallien käytön kalleus selittää suuria harrastusmaksuja. Myös valmennus maksaa – erityisesti, kun puhutaan erityisen tasokkaasta valmennuksesta. Tästä syystä lajin kustannukset ovatkin melkoiset erityisesti kilpaurheilutasolla pelattaessa.

Myöskään lajissa tarvittavat varusteet eivät ole ilmaisia ja kasvava junnukiekkoilija tarvitsee usein uusia varusteita. Mailoja hajoaa ja luistimet jäävät pieniksi. Monet joukkueet tekevät myös kisamatkoja – jopa ulkomaille – mikä lisää entisestään harrastuksen aiheuttamia kustannuksia. Melko samankaltainen tilanne on myös jalkapallon kilpaharrastusjoukkueissa, vaikkakin jääkiekkoa pidetään yleensä jalkapalloa kalliimpana lajina harrastaa. Jääkiekon ja kilpaurheilutasoisen jalkapallon lisäksi kalleina harrastuksina mainitaan yleensä myös esimerkiksi taitoluistelu ja ratsastus. Harrastamisen kalleus ei siis ole yksin jääkiekon ongelma, vaan myös monet muut lajit kamppailevat samojen ongelmien parissa.

Moni lahjakas nuori uhkaa menettää mahdollisuutensa kehittyä lajissa perheensä taloudellisen tilanteen vuoksi

Suomessa on alkanut herättää huolta tilanne, jossa moni lahjakas nuori ei pääse etenemään kehittymisessään jääkiekkoilijana, koska heidän perheidensä taloudellinen tilanne estää harrastuksen jatkamisen kilpatasolla. Tämä on sääli. Joitakin ratkaisuvaihtoehtoja on jo tarjolla, mutta valitettavasti ne eivät välttämättä vielä tavoita kaikkia tällaisessa tilanteessa olevia nuoria.

Voiko vähävaraisen perheen lapsi tai nuori harrastaa jääkiekkoa?

Vähävaraisuus aiheuttaa perheille suurta stressiä. Erityisen ikävä tilanne on silloin, jos lahjakas nuori ei perheen vähävaraisuuden vuoksi voi jatkaa rakasta harrastustaan tai jos lahjakas nuori ei voi edetä harrastuksessaan seuraavalla tasolle vain siitä syystä, ettei perheellä ole tähän varaa. Monet vähävaraiset vanhemmat nipistävät omista menoistaan taatakseen lapsilleen mahdollisuuden harrastaa, mutta joissakin tilanteissa tämäkään ei riitä. Mistä sitten löytää apua? Tähän kappaleeseen on koottu joitakin vinkkejä, joiden avulla vähävaraisen perheen lapsi tai nuori voi harrastaa jääkiekkoa.

Erilaiset yhdistykset tarjoavat tukea tai apurahaa harrastuskuluihin. Tuki saattaa olla taloudellista tai sitä saatetaan antaa erilaisina tuotteina, kuten harrastusvälineinä. Kannattaa ottaa selvää tällaisista vaihtoehdoista. Toisinaan myös sosiaaliavustuksia saatetaan myöntää lapsen harrastuskuluihin. Sosiaalitoimessakin on huomattu, että lapsen on parempi olla harrastuksen parissa kuin huonoilla teillä. Mielekästä harrastamista voidaan pitää jopa ennaltaehkäisevänä lastensuojeluna, minkä vuoksi sosiaalitukien myöntäminen lapsen harrastuskuluihin saattaa joissakin tilanteissa olla perusteltua. Osa urheiluseuroista tarjoaa ilmaisia harrastepaikkoja vähävaraisten perheiden lapsille.

Harrastusvälineitä voi hankkia myös kierrätettyinä. Näin voi säästää paljon rahaa, jos osaa etsiä hyväkuntoisia käytettyjä välineitä. Myös omalta lapselta pieniksi jääneet hyväkuntoiset välineet voi kierrättää ja saada näin hieman rahaa takaisin päin. Lapsen joukkueelta voi myös kysyä, voisiko vanhempi jotenkin korvata ainakin osan lapsen harrastekuluista omalla työpanoksellaan. Ehkäpä joukkue tarvitsee vaikkapa apuvalmentajaa tai huoltajaa.

Kaiken kaikkiaan voidaankin sanoa, että vähävaraisen perheen lapsen jääkiekkoharrastuksen toteuttaminen vaatii vanhemmilta yleensä hieman tavallista enemmän vaivannäköä. Se saattaa myös vaatia nöyrtymistä ja avun pyytämistä. Suomessa pitäisikin jo päästä asenteesta, joka valitettavan monella on, ja jonka mukaan avun pyytäminen on häpeä. Tällainen asenne ja häpeän aiheuttaman stigman pelko saattavat estää monia pyytämästä apua ja tämä puolestaan saattaa estää vähävaraisen perheen nuoren jääkiekkoharrastuksen.

Ensimmäiset suomalaiset NHL-tähdet

Ensimmäinen suomalainen NHL-pelaaja oli Pentti Lund, joka pelasi Boston Bruinsissa. Hänen ensimmäinen pelinsä oli vuonna 1946. Lund oli kuitenkin saanut kiekko-oppinsa Kanadassa ja hän vaihtoi myöhemmin kansalaisuutensa kanadalaiseksi. Ensimmäinen Suomesta NHL:ään lähtenyt pelaaja oli Matti Hagman, joka pelasi ensimmäisen NHL-pelinsä 7. lokakuuta 1976. Seuraavat suomalaiset tulivat liigaan 1979, jolloin Pekka Rautakallio, Risto Siltanen, Antero Lehtonen ja Kari Makkonen pelasivat ensimmäiset ottelunsa NHL:ssä.

Jari Kurri

Kurri pelasi ensimmäisen NHL-kautensa 1980-1981, hän teki 75:ssä pelissä 75 pistettä. Kaudesta 1982-1983 eteenpäin Kurri pelasi 5 yli 100 pisteen kautta putkeen. Yhden 96:n pisteen kauden jälkeen Kurri teki vielä kaudella 1988-1989 102 pistettä, eli uransa aikana hän ylitti 100 pisteen rajan kuuden kauden aikana. Pudotuspeleissä Kurri teki neljä kertaa eniten maaleja koko NHL:ssä ja hänen kautena 1985 tekemänsä 19 pudotuspelimaalia jakaa pudotuspeliennätyksen Reggie Leachin 1976 tekemän 19 pudotuspelimaalin kanssa. Hänen aikanaan Edmonton Oilers voitti 5 Stanley Cupin 5 kertaa, joista neljä kertaa Wayne Gretzky oli myös mukana Oilersin kokoonpanossa ja Kurrin ketjukaverina.

Kurri lopetti NHL-uransa 1998, lopettaessaan hän oli NHL:n historian eniten pisteitä ja maaleja tehnyt eurooppalainen pelaaja. Hän teki 1251:ssä ottelussa yhteensä 1398 pistettä. Hän oli myös eniten maaleja tehnyt eurooppalainen pelaaja 601:llä runkosarjassa tehdyllä maalillaan ja eniten syöttöpisteitä saalistanut eurooppalainen 797:llä syöttöpisteellään. Jaromír Jágr on myöhemmin ohittanut Kurrin kaikissa näissä kolmessa kategoriassa. Suomalaisista Teemu Selänne ohitti Kurrin myöhemmin tehtyjen maalien määrässä. 2017 NHL:n satavuotisjuhlan kunniaksi NHL:n entiset pelaajat, NHL:n johtajat ja median edustajat valitsivat 100 suurinta NHL:n pelaaja, suomalaisista listalle pääsivät Jari Kurri ja Teemu Selänne.

Esa Tikkanen

Esa Tikkanen pelasi ensimmäisen NHL pelinsä vuoden 1985 Stanley Cup finaaleissa Edmonton Oilersin riveissä. Oilers voitti Stanley Cupi ja vaikka Tikkanen pelasi vain 3 peliä koko kautena Oilersin riveissä, sai hän heti ensimmäisenä NHL kautenaan nimensä Stanley Cupiin. Edmontonissa Tikkanen sijoitettiin Jari Kurrin ja Wayne Gretzkyn ketjuun, jossa hänen tehtävänsä oli toimia puolustavana hyökkääjänä Kurrin ja Gretzkyn tehdessä maalit. Tikkanen osoittautui myös taitavaksi hyökkääjäksi ja hän teki useampana kautena yli 30 maalia ja ylitti 70 pisteen rajan myös useampana kautena. Hän oli mukana voittamassa Stanley Cupin yhteensä viisi kertaa ja on tällä lukemalla tasoissa Jari Kurrin kanssa eniten Stanley Cupeja voittaneena suomalaisena.

Kuuluisuuteen on myös noussut Tikkasen erikoinen tapa ärsyttää vastapuolen pelaajia. Tikkanen puhui omaa omituista Tiki-Talkiksi tai Tikkanes nimellä kutsuttua puhettaan joka oli sekoitus suomea, englantia ja siansaksaa. Tämän oli tarkoitus hämmentää ja ärsyttää vastapuolen pelaajia ja tässä Tikkanen onnistuikin erinomaisesti. Hänen itsenä lisäksi tosin kukaan muu ei ymmärtänyt hänen puhettaan, ei edes hänen suomalainen ketjukaverinsa Jari Kurri. Kurrilta kysyttiin kerran mitä Tikkanen oli sanonut ja hän vastasi ettei hänellä ole aavistustakaan.

Teemu Selänne

Selänne oli jo supertähti Suomessa siirtyessään NHL:ään, hän johdatti Jokerit Suomen mestaruuteen kaudella 1991-1992 ja siirtyi seuraavaksi kaudeksi Pohjois-Amerikkaan Winnipeg Jetsin joukkueeseen. Hän rikkoi NHL:n tulokkaiden maaliennätyksen tekemällä 76 maalia tulokaskaudelleen. Tätä ennätystä ei ole kukaan sittemmin pystynyt rikkomaan ja nykysäännöillä tämän rikkomista pidetään myös erittäin epätodennäköisenä. Selänne on ylittänyt 50 maalin rajan kolmella kaudella ja 100 pisteen rajan neljä kertaa uransa aikana. Hän sai lempinimen “Finnish Flash” räjähtävän nopeutensa takia, monesti näytti niin, että vastapuolen pelaajat jäivät kuin seisomaan kun Selänne polkaisi itsensä vauhtiin. Uransa aikana hän pelasi 1451 NHL ottelua ja teki niissä yhteesä 684 maalia, 773 syöttöpistettä nostaen kokonaispistesaldonsa 1457 pisteeseen. Hän on NHL:n historian kokonaispistepörssissä sijalla 15.

NHL:n legendaarisia pelaajia

Kuten kaikissa urheilulajeissa, myös jääkiekossa on pelaajia, jotka erottuvat muista pelaajista joko taitojensa tai muiden ominaisuuksiensa puolesta. NHL on yleisesti tunnustettu jääkiekon kovimmaksi sarjaksi ja tässä sarjassa pinnalle nousseet huippupelaajat ovat olleet kautta lajin historian erittäin arvostettuja.

Wayne Gretzky

Legendaarisin kaikista lienee Wayne Gretzky, jota kutsutaan myös lempinimellä The Great One. Kun Gretzky jäi eläkkeelle vuonna 1999, hänellä oli silloin 61 NHL:n ennätystä hallussaan ja tällä hetkellä miehellä on vielä näistä 60. Gretzky on ainoa pelaaja, joka on onnistunut ylittämään 200 tehopisteen rajan kauden aikana ja Gretzky onnistui tässä tempussa peräti neljä kertaa. Yli 100 pisteen kausia hän onnistui pelaamaan ammattilaistasolla 16, joista 14 perättäistä kautta. Hänen piste-ennätyksensä on niin suuri, että jos NHL:ään ei tule suuria sääntömuutoksia, on hyvin epätodennäköistä, että kukaan pystyy rikkomaan sitä.

Hän aloitti kuitenkin ammattilaisuransa NHL:n ulkopuolella, ensimmäisen ammattilaiskautensa Gretzky aloitti WHA-liigan Indianapolis Racersissa pelaten siellä kahdeksan peliä, sitten hän siirtyi samassa WHA-liigassa pelaavaan Edmonton Oilersiin pelaten siellä loppukauden. NHL ja WHA yhdistyivät vuonna 1979 ja seuraavana kautena Gretzkystä tuli NHL-pelaaja, Edmonton Oilersin siirtyessä NHL:ään. Hän takoi ensimmäisenä NHL-kautenaan kunnioitettavat 137 pistettä (edellisenä vuonna tulokaskautenaan WHA:ssa, hän oli tehnyt yhteensä 110 pistetä, joka on myös huomattavan hieno suoritus). Vain kaksi vuotta myöhemmin hän pelasi ensimmäisen 200 pisteen kautensa, tehden tällä kaudella myös 92 maalia, ainoastaan Brett Hull on päässyt edes lähelle tätä maalimäärää kautena 1990-1991, jolloin Hull teki 86 maalia.

Bobby Hull

Bobby Hullia pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaana jääkiekon pelaajana, Hull pelasi “Original Six” aikana, kuin myös laajenemisen jälkeen. Hänen ammattilaisuransa alkoi vuonna 1957 ja loppui 1980. Vaikka Hull oli nykystandardeilla pienikokoinen, hänen räjähtävä nopeutensa ja kykynsä laukoa erittäin lujaa tekivät hänestä omana aikanaan lähes pysäyttämättömän. Hänen nopeutensa takia hänelle annettiin lempinimi “The Golden Jet” (kultainen suihkukone). Tästä syystä monissa vastustajan joukkueissa hänen varjostamiseensa oli varattu yksi tai kaksi pelaaja. Hull voitti NHL:n maalipörssin seitsemän kertaa, mikä on eniten koko liigan historiassa.

Hull oli ensimmäinen NHL-pelaaja joka teki yhden kauden aikana yli 50 maalia, aikaisemmin kaksi pelaajaa olivat saavuttaneet 50 maalia, mutta Hull oli ensimmäinen joka teki yli 50 maalia. Kaudella 1965-1966 hän teki 54 maalia, joka oli myös Original Six ajan suurin maalimäärä yhden kauden aikana. Uransa aikana hän teki viitenä kautena 50 tai enemmän maalia.

Mario Lemieux

Super Mario ja The Magnificent One. Mario Lemieuxia on kiistatta yksi koko jääkiekon historian parhaista pelaajista. Hän pelasi monta kertaa vajaan kauden loukkaantumisien takia ja monet spekuloivatkin millaisiin saavutuksiin hän olisi yltänyt jos olisi pysynyt terveenä koko uransa ajan. 1984-2006 kestäneen uransa aikana Lemieux pelasi vain 915 NHL-ottelua (1428 mahdollisesta), mutta niissä otteluissa hän onnistui tekemään huikeat 1723 pistettä, hänen pistekeskiarvonsa on melkein 2 pistettä per pelattu ottelu. Lemieuxin maalikeskiarvo 0,754 per ottelu on NHL:n historian toisiksi korkein. Hänellä on 12 NHL:n ennätystä, mm. hän on ainoa pelaaja joka on pelannut 3 kertaa 8 pisteen illan.

Brett Hull

Bobby Hullin poika Brett Hull ei jäänyt yhtään kuuluisan isänsä varjoon vaan nousi täysin omilla ansioillaan NHL:n legendaaristen supertähtien joukkoon. Kuten isänsä hän ylitti myös 50 maalin rajapyykin viitenä kautena ammattilaisurallaan. Hän on ainoa, joka on päässyt edes lähelle Wayne Gretzkyn 92 maalin ennätystä, sillä kautena 1990-1991 Hull teki 86 maalia 78:ssa pelissä. Hull teki uransa aikana yhteensä 741 maalia, tämä on neljänneksi suurin maalimäärä NHL:n historiassa.